Saana Saarinen:
Lasten luovuuden vallankumous –Niksulan TV edelläkävijänä (Elpo ry 2024)
Uutuuskirja kertoo, kuinka lapset tekivät yhdessä aikuisten kanssa tv-historiaa television valloittaessa Suomea 1960-luvulla. Suomen ensimmäinen lasten tv-sarja, Niksulan TV, otti rohkeasti lapset mukaan ohjelmantekoon ja sisällöntuotantoon.
Kirja perustuu sarjan aikuis- ja lapsitekijöiden tuoreisiin haastatteluihin. Muistojaan kertoo 28 aikalaista, kuten monia ansioituneita kulttuurin tekijöitä, kuten Raninien veljekset, näyttelijä Jaana Saarinen, ääninäyttelijä Pirkko Aarnio, musiikkileikkikoulujen luoja Marja-Riitta Väkevä ja kirjailija Kari Vaijärvi.
Televisio mullisti lasten ajankäyttöä ja vapaa-ajan, tiedonsaannin ja oppimisen mahdollisuuksia sekä loi uusia samaistumiskohteita. Syntyi lasten luovuuden näkyvä vallankumous, kun lapset tekivät tv-historiaa. Ohjaaja Irja ja näyttelijä Matti Raninin luoma kiitetty sarja raivasi tietä lastenohjelmille.
Niksulan TV:n Mannerheimin lastensuojeluliitolta saama ainutlaatuinen Arvo Ylppö -palkinto vahvisti ohjelmasarjan merkittävyyttä lasten televisiohistoriassa. Palkinto annettiin ensimmäisen ja ainoan kerran muulle kuin lääkärille. Runsaasti kuvitettu kirja kuvaa suorien lähetysten vilkasta studioelämää ajalta, jolloin aikuisten ja lasten yhteistyö kukoisti. Viikoittainen sarja teki lapsuutta ja lasten luovuutta näkyväksi uudella ja kekseliäällä tavalla.
TILAA KIRJA!
Tilausosoite: luovuudenvallankumous@gmail.com
Tarjoushinta 15.4.2024 asti: 25 € + postituskulut
Saana Saarinen:
Valko-Venäjä ennen Stalinin terroria –Taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon dramaattiset vuodet Valko-Venäjällä 1919−1930 (Elpo ry 2021)
Mitä tapahtuikaan Valko-Venäjällä ennen toista maailmansotaa? Valko-Venäjä ennen Stalinin terroria marssittaa esiin suuren joukon merkittäviä tapahtumia, henkilöitä ja yhteiskunnallisia vaiheita, jotka on raportoitu kiehtovan rikkaasti runsaan teksti- ja kuva-aineiston kera. Teos valottaa jokaiselle historiasta kiinnostuneelle jännittävien tositarinoiden kautta, miten Valko-Venäjä osana nuorta Neuvostoliittoa rakensi elämäänsä nykyisin kriittisessä valokeilassa olevassa valtiossa.
Kirja tarjoaa uusia näkökulmia aikakaudesta, joka loi suuntaa maan tulevaisuudelle. Kirjan päähenkilö on suomalainen taiteilija, Aleksanteri Ahola-Valo, jonka teoksia näyttely Gallen-Kallelan Museossa esitteli hiljattain Gallen-Kallelan teosten rinnalla. Nyt Ahola-Valon elämäntarina saa lukijan haukkomaan henkeään ja kysymään: kuinka tämä kaikki saattoi tapahtua yhdelle Suomen historian tuotteliaimmista taiteilijoista? Ahola-Valon tarina on ainutlaatuinen panoraama myös Valko-Venäjän menneisyyteen.
Teos vie mukanaan Ahola-Valon seikkailuihin niin Vitebskin taidekoulussa Marc Chagallin opiskelutoverina kuin klassikkoelokuva Panssarilaiva Potemkinin kuvauksissa. Hyytävän talvisella puna-armeijan matkalla ollaan susilauman armoilla, ja vain valistusupseeri Ahola-Valon kekseliäisyys voi pelastaa matkaseurueen erämaassa. Hengenlähtö käy dramaattisesti lähellä kerta toisensa jälkeen seikkailuissa halki laajan maan.
Teksti perustuu taiteilijan monipuolisiin muistelmiin 11 vuoden ajalta ja avaa lukijalle tositarinoiden lomassa valkovenäläistä arvomaailmaa ja historian kulkua. Kirja sisältää myös merkittävän määrän ennen näkemätöntä kuvamateriaalia Valko-Venäjän historian käänteistä.
Näistä asioista ei kerrottu historian tunneilla. Lue mukaansatempaava tositarina, joka sijoittuu Valko-Venäjän levottomaan menneisyyteen.
Kirja on myynnissä netti- ym. kirjakaupoissa sekä Elpo ry:n kautta: http://www.elpokustannus.fi/kauppa
Viola Glas -sarja ilmestynyt myös e- ja äänikirjoina!
Word Audio Publishing International -kustantamo julkaisi sarjan syksyn 2020 aikana.
Katso lisätietoa sarjasta
Äänikirjojen lukijana on näyttelijä Hanna Gibson. Kirjasarja on muun muassa Bookbeat-, Storytel- ja Nextory-palveluissa.
Saana Saarinen:
Kauppaleikki muuttuu todeksi – Jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa (Elpo ry 2019)
Lasten seikkailuleikkejä viideltä vuosisadalta − aikamatkoja menneisyyteen.
Kirja sisältää seitsemän mukaansatempaavaa seikkailukertomusta, jotka tarjoavat jännitystä ja historiallisesti kiehtovia ajankuvia kaikenikäisille. Tapahtumapaikkoina ovat suomalaiset linnat ja Suomenlinnan linnoitus. Kirja elävöittää lasten ja leikkien historiaa Suomessa sekä näyttää lasten näkökulmasta Suomen historian vaiheita. Eikä kiehtovampaa ympäristöä seikkailuleikkeihin olekaan kuin oikea linna!
Seikkailu alkaa, kun vuonna 1521 Raaseporin linnan lapsinelikko lähtee Hirsipuumäelle pitämään luvattomia hautajaisia illan pimeydessä. Maata hallitsee julma kuningas Kristian II. Joutuvatko lapset jalkapuuhun, johon voi päätyä vähemmästäkin rikkeestä?
Vuonna 1647 nuori Hanna on Hämeen linnan markkinoilla pulassa, kun ylhäinen pariskunta haluaa tehdä hänen kanssaan isot kaupat. Jännitystä riittää myös, kun Sjundbyn linnan paimenpojat joutuvat vaaraan susilauman keskellä. Entä minkälainen leikkikaveri Nuutille on Louhisaaren linnanherran kuriton poika Carl Gustaf Mannerheim?
Nuortenkirjailija ja kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi kirjoittaa nettiblogissaan Lastenkulttuurin vinkkari:
”Saana Saarinen on nimittäin kelpo kertoja. Tarinat seikkailuista Suomen linnoissa ovat hyvin koostettuja ja taustoitettuja, faktat ovat mukavasti läsnä nuorten päähenkilöiden toimissa.
Näin edetään − − Raaseporin linnasta ja Hirsipuumäeltä vuodesta 1521 Hämeenlinnan markkinoille 1647, Suomenlinnasta 1764 Turkuun takaisin vuodelle 1561. Väliin mahtuu harvinaisempia kohteita kuten Sjundbyn tai Louhisaaren linnat. Tosikertomuksena mukana on käynti Viiritsassa ja Terijoella tapaamassa Ilja Repiniä. Kohtuullisen pituiset ja kätevästi väliotsikoin jaotellut seikkailut voisivat olla käteviä lisälukemisia käsiteltäessä näiden aikojen historiaa koulussa. Teksti mukautuu myös hyvin dialogeineen ääneen lukemiseen.”
(http://karivaijarvi.blogspot.com/2019/08/jatulintarhoja-hirsipuumaella.html)
“Kirja oli hauska, jännittävä, innosti ja herätti mielenkiinnon moniin asioihin. Kertoi hyvin tarinan muodossa menneisyydestä. Iloinen, surullinen, mukava, sopivanvauhtinen. Suosittelen tätä kirjaa ystävilleni, perheelleni ja muillekin, koska se on sopiva kaikille.” Lina 10 v.
Saana Saarinen:
Venäjän vallankumouksen suomalainen silminnäkijä – Aleksanteri Ahola-Valon vuosi 1917 Pietarissa (Elpo ry 2017)
Silminnäkijäkuvaus kertoo suomalaissyntyisen taiteilija, kasvatustieteen kunniatohtori Aleksanteri Ahola-Valon (1900–1997) ainutlaatuisista kokemuksista Pietarissa Venäjän vallankumousvuoden 1917 aikana. Kirja kertoo myös Ahola-Valon osallistumisesta vallankumouksen valmisteluihin sekä jälkiseurauksiin. Kirjassa on runsaasti ennen julkaisematonta aineistoa.
Venäjän vallankumous muutti nuoren miehen elämän lopullisesti. Vaikka vallankumouksen ihanteet ja tapahtumat tempaisivat Ahola-Valon mukaansa, hän kulki omaa yksilöllistä tietään. Hän katsoi maailmaa ja sen tapahtumia valistushumanistin, kasvattajan ja taiteilijan silmin. Hänelle vallankumous oli mahdollisuus sivistysprosessiin.
Kirjassa Ahola-Valo kertoo muun muassa oppilaiden kätkemästä salaisesta vallankumouksen kortistosta, suomalaisten vallankumouksellisten toiminnasta, Rasputinin ruumiin löytymisestä, helmikuun vallankumouksen aamusta, vallankumousjulisteiden levittämisestä, kuuntelemistaan Leninin ja Kollontain puheista sekä rikkaista vallankumouksen tukijoista, joista keskeisimmän hän tunsi. Kirja on otteessaan pitävä jännitysnäytelmä tapahtumista, jotka muuttivat maailman.
Kirja toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella.
Kirjaa voi tilata edullisesti Elpo-kustannuksesta tai kirjakaupoista.
Saana Saarinen:
Tapasin Tolstoin − Taiteilija Ahola-Valon muistikuvia Repinistä Rytiin (Finn Lectura 2015)
Hämmästyttäviä tositarinoita taiteilija, kasvatustieteen kunniatohtori Aleksanteri Ahola-Valon (1900−1997) elämästä, kun hän kohtasi politiikan, taiteen ja monien muiden alojen merkittäviä vaikuttajia. Mukana on Ahola Valon kohtaamisia yli 30 aikansa merkkihenkilön kanssa, kuten Leo Tolstoi, Sergei Eisenstein, Maksim Gorki, Marc Chagall, Akseli Gallen-Kallela, F.E. Sillanpää, Risto Ryti jne. Tapasin Tolstoin perustuu pääosin ennen julkaisemattomaan aineistoon ja tarjoaa monia kulttuurisia ja historiallisia yllätyksiä.
Katso Pekka Haaviston haastattelu, jossa hän kertoo Tapasin Tolstoin -kirjasta Huomenta Suomi -ohjelmassa 14.3.2016
Saana Saarinen & Kati Tiirikainen:
Rakastan kirjastoa. Tarinoita lukijoilta (Avain 2015)
Kuvittele paikka, jonne voisi mennä rauhassa katselemaan ja tutkimaan. Kukaan ei tyrkyttäisi mitään tai pyytäisi maksua. Ympäristö olisi lämmin ja miellyttävä.
Tällainen paikka on olemassa. Se on suomalainen kirjasto. Kirjasto on sivistyksen kehto, aarreaitta ja keidas kaupallisen maailman keskellä. Kirjasto on Suomen rakastetuin julkinen palvelu.
Rakastan kirjastoa on tehty selvittämään, miten arvokas kirjasto suomalaisille on ja miksi se halutaan säilyttää. Kirja on myös kiitos ihmisille, jotka ovat luoneet kirjastolaitoksen ja pitävät sitä yllä.
Mielipiteensä kirjastosta kertovat monet kirjaston käyttäjät ja ammattilaiset, muiden muassa kirjailijat Tuula-Liina Varis ja Reidar Palmgren sekä Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.
Lue Helsingin Sanomien juttu Kirjastot pysyvät trendien etujoukossa